Punainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo väristä. Punainen on myös Pixarin elokuva vuodelta 2022 ja Kieślowskin elokuva vuodelta 1994.
 

Punainen on yksi perusväreistä. Punaisen valon aallonpituus on noin 630–740 nanometriä.[1] Sillä on kaikista näkyvän valon väreistä suurin aallonpituus, sillä pitkäaaltoisempi säteily on näkymätöntä infrapunasäteilyä.

Kirkkaana värinä punaista käytetään usein yhteyksissä, joissa halutaan herättää huomiota. Mielikuvissa punainen liitetään usein iloon, voimaan, rakkauteen tai intohimoon, vereen, aggressiivisuuteen tai jopa vaaraan ja kuolemaan.

Käyttö ja symboliikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Mielikuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punainen väri liitetään yleensä voimaan, rakkauteen, intohimoon tai aggressioon. Se saatetaan liittää myös kauneuteen ja naisellisuuteen. Esimerkiksi Venäjän federaation pääkaupungissa, Moskovassa sijaitseva, Kremlin pohjoispuolella sen ja GUM:n välissä oleva Punainen tori on alun perin Venäjän keisarikunnan aikana tarkoittanut kaunista toria, koska kauneus on yhdistetty kalpean vastakohtana terveyteen ja elinvoimaisuuteen. Erään tutkimuksen mukaan punainen väri saa miehet pitämään samoja naisia entistä viehättävämpinä ja seksuaalisesti haluttavampina[2].

Punaista käytetään liikennevaloissa merkkinä odottamisvelvollisuudesta.

Varoitusvärinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjausvärinä punainen merkitsee vaaraa tai asiaa, johon on kiinnitettävä huomiota: palosammuttimet, paloautot, hätäkatkaisijat tai kuuman linjan puhelimet ovat olleet tai niiden on esitetty viihteessä olevan väriltään punaiset. Varoitusvärinä punaista on käytetty mm. ampumaratojen varoituslippuna suoritettavassa olevasta ammunnasta. Britanniassa säädettiin 1800-luvulla laki, jonka mukaan jokaisen auton edellä tuli kulkea henkilön jalkaisin punaista lippua heiluttaen. Hätäraketin väri on punainen, minkä vuoksi punaisia raketteja ei saa ampua muussa kuin hätätarkoituksessa. Palo- ym. hälytysten yhteydessä syttyvät valot ovat usein punaisia.

Toisaalta monissa yhteyksissä keltainen merkitsee varoitusta ja punainen kieltoa tai määräystä. Näin esimerkiksi liikennevaloissa ja kielto- ja varoitusmerkeissä pysäytysmerkkinä sekä auton takavaloissa. Myös jalkapallossa on käytössä samassa merkityksessä keltainen ja punainen kortti.

Politiikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pariisin kumouksellinen punainen lippu 1848.

Politiikassa punainen väri yhdistetään sosialismiin, kommunismiin ja yleisimminkin vasemmistolaisuuteen. Tämä johtuu siitä, että Pariisin kommuuni käytti punaista väriä tunnuksenaan, koska punainen väri oli Pariisin kaupungin hälytystilasta kertova väri, jonka kapinalliset ottivat tunnuksekseen. Vasemmistolaisuuden tai vallankumouksen tunnuksensa on ollut erityisesti punainen lippu, mikä juontuu Ranskan suuren vallankumouksen ajoilta 1791. Tuolloin Pariisin pormestari Bailly käytti sitä varoituksen kolmatta säätyä edustaville porvarillisille mielenosoittajille siitä, että kansalliskaarti voi hajottaa mielenosoituksen väkivalloin lähde?. Mielenosoittajat ottivat punaisia varoituslippuja omaan käyttöönsä osoittaakseen, että valta kuuluukin kansalle lähde?. Kun mielenosoituksessa kansalliskaarti ampui noin 50 mielenosoittajaa, tuli punaisesta varoituslipusta vastarinnan vertauskuva, jona sitä käytettiin 1848 mielenosoituksissa lähde?.

Punainen tähti on 1900-luvulla vakiintunut Puna-armeijan tunnuksesta kommunismin symboliksi. Punainen väri on tunnusomainen myös yhteiskunnallisesti radikaalille kansallissosialismille. Suomen sisällissodan toista osapuolta kutsuttiin punaisiksi. Yhdysvalloissa punainen tosin on konservatiivisen republikaanipuolueen tunnusväri.

Ennen kuin vasemmistolaiset poliittiset ryhmät alkoivat käyttää punaista, punainen oli monarkioiden symboli. Punainen yhdistetään Englannissa vieläkin monarkiaan, esimerkiksi Britannian parlamentin ylähuone, House of Lords, jonka jäsenet tulevat Britannian aatelistosta käyttää tunnusvärinään punaista ja sen kammio, jossa ylähuone kokoontuu, käyttää punaisia penkkejä, toisin kuin alahuone, joka käyttää vihreitä penkkejä. Punainen on myös Englannin kansallisväri, johtuen luultavasti siitä, että Englannin lippu on punaristilippu, ja Englannin vaakuna on myös punainen. Britannian armeija (ja sitä ennen Englannin armeija) käytti 1800-luvulle asti punaisia univormuja, mistä johtuen brittisotilaita kutsuttiin punatakeiksi. Englantilaisiksi kansallissymboleiksi ovat muodostuneet myös punaiset puhelinkopit ja kaksikerroksiset bussit.

Uskonnoissa ja rituaaleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisessä symboliikassa punainen on yksi liturgisista väreistä. Tässä yhteydessä se symboloi muun muassa Pyhää Henkeä, tulta ja verta. Väri liittyy helluntaihin ja marttyyrien muistopäiviin. Toisaalta punainen on yhdistetty myös paholaiseen ja pirut kuvataan usein punaisina. Erityisesti länsimaisessa symboliikassa punainen on synnin väri, minkä takia puhutaan punaisten lyhtyjen kaduista, kun viitataan seksityöhön keskittyviin kaupunginosiin. Samasta syystä punaista mekkoa pidetään erityisen epäsopivana esimerkiksi häämekoksi tai nuoren tytön debytanttimekoksi. Kuitenkin esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Japanissa punainen on ilon väri, ja häämekot ovat nimenomaan punaisia. Kiinassa punainen on myös hyvän onnen symboli. Nykyään punainen on tapana yhdistää myös jouluun.

Heraldiikassa ja lipuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punainen on yksi neljästä heraldisesta perusväristä. Heraldiikan yhteydessä punaisesta väristä käytetään nimitystä gules tai gueules.

Punainen on käytetyin väri valtioiden lipuissa.[3] Lippuja, joissa on punaista, ovat esimerkiksi:

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan uskomuksen mukaan härkä menettäisi malttinsa nähdessään jotakin punaista. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä härkä hyökkää kaiken liikkuvan perään ja on värisokea.[4]

Pienikin punaisen värin pilkahdus heikentää koehenkilöiden suoriutumista koetehtävistä ja saa heidät valitsemaan helpompia tehtäviä. Punainen väri tekee ihmisistä arkoja. Ihmiset välttävät punaista väriä.[5][6] Toisaalta punainen saattaa edistää suoriutumista yksityiskohtaisista tehtävistä.[5][7]

Etu urheilussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punaista pidetään todennäköisempänä voittajana fyysisessä kamppailussa, aggressiivisempana ja dominoivampana kuin sinistä.[8]selvennä

Punainen vaatetus parantaa ottelijan menestystä kamppailulajeissa kuten taekwondossa tai painissa. Tutkijat arvelevat, että parempi menestys johtuu punaisen vaatetuksen myönteisestä psykologisesta vaikutuksesta ottelijaan itseensä,[9] punaisen vaatetuksen paremmasta näkyvyydestä,[10] tai vaatetuksen värin negatiivisesta vaikutuksesta ottelijan vastapuoleen.[11][12][13] Tutkijat, jotka järjestivät kokeen videomanipulaation avulla, tulivat siihen tulokseen, että havaittava ero on kokonaan tuomareiden syytä. Taekwondo-otteluissa punainen varustus sai tuomarit antamaan ottelijalle muuten samanlaisessa tilanteessa keskimäärin 13 % enemmän pisteitä. Tasaväkisessä ottelussa tuomarin sana, ja sitä kautta punainen vaatetus, saattaa olla ratkaiseva tekijä.[14]

Punaisiin pukeutuvat englantilaiset jalkapallojoukkueet ovat menestyneet muita värejä käyttäviä paremmin.[15] Eräässä tutkimuksessa jalkapallomaalivahdit kokivat olonsa itsevarmemmaksi puolustautuessaan valkoisia paitoja käyttäviltä pelaajilta kuin punaisia paitoja käyttäviltä[16].

Värikoordinaatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokoneen kuvaruudun RGB-värivalojen sinisen maksimiarvot skaalalla 0-255 ovat seuraavat:

Punaisia väriaineita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elintarvikevärejä:

Maaleja:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Thomas J. Bruno, Paris D. N. Svoronos. CRC Handbook of Fundamental Spectroscopic Correlation Charts. CRC Press, 2005.
    Spectral colors
  2. ↑ Elliot, Andrew J.; Niesta, Daniela: Romantic red: Red enhances men's attraction to women. Journal of Personality and Social Psychology. Vol 95(5), Nov 2008, 1150-1164. http://psycnet.apa.org/journals/psp/95/5/1150/
  3. ↑ Flags of the World: Statistics on Flags Flags of the World.
  4. ↑ Smith, Larry II: How Texas Longhorns See the World and Reducing the Stress of Handling International Texas Longhorn Association (ITLA). Arkistoitu 11.5.2010. Viitattu 3.2.2014. (englanniksi)
  5. ↑ a b Elkan, Daniel: Winners wear red: How colour twists your mind New Scientist. Viitattu 21.6.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Elliot, Andrew J.; Maier, Markus A.; Moller, Arlen C.; Friedman, Ron; Meinhardt, Jörg: Color and psychological functioning: The effect of red on performance attainment. Journal of Experimental Psychology: General. Vol 136(1), Feb 2007, 154-168. http://psycnet.apa.org/?fa=main.doiLanding&doi=10.1037/0096-3445.136.1.154
  7. ↑ Ravi Mehta and Rui (Juliet) Zhu : Blue or Red? Exploring the Effect of Color on Cognitive Task Performances. Science 27 February 2009: Vol. 323. no. 5918, pp. 1226 - 1229 http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/323/5918/1226
  8. ↑ Anthony C. Little & Russell A. Hill: Attribution to red suggests special role in dominance signalling. Journal of Evolutionary Psychology. Volume 5, Numbers 1-4/March 2007 s. 161-168 http://www.akademiai.com/content/k34lv3n881178213/fulltext.pdf[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Hill, R.A., & Barton, R.A. (2005). Red enhances human performance in contests. Nature, 435, 293
  10. ↑ Rowe, C., Harris, J.M., & Roberts, S.C. (2005). Sporting contests: Seeing red? Putting sportswear in context. Nature, 437, E10.
  11. ↑ Cuthill, I.C., Hunt, S., Cleary, C., & Clark, C. (1997). Colour bands, dominance, and body mass regulation in male zebra finches (Taeniopygia guttata). Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences, 264, 1093–1099.
  12. ↑ Milinski, M., & Bakker, T.C.M. (1990). Female sticklebacks use male coloration in mate choice and hence avoid parasitized males. Nature, 344, 330–333.
  13. ↑ Setchell, J.M., & Wickings, E.J. (2005). Dominance, status signals and coloration in male mandrills (Mandrillus sphinx). Ethology, 111, 25–50.
  14. ↑ Psychological Science, Volume 19, Issue 8, Pages 769-771 http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/fulltext/121389363/HTMLSTART[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Journal of Sports Sciences, Volume 26, Issue 6 April 2008 , pages 577 - 582 http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02640410701736244
  16. ↑ Greenlees & Leyland & Thelwell & Filby: Soccer penalty takers' uniform colour and pre-penalty kick gaze affect the impressions formed of them by opposing goalkeepers. Journal of Sports Sciences, Volume 26, Issue 6 April 2008 , pages 569 - 576 http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02640410701744446

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Punainen.
Sähkömagneettinen säteily

Sähkömagneettinen spektri: gammasäteily • röntgensäteily • ultraviolettisäteily • valo • infrapunasäteily • alimillimetrisäteily • mikroaallot • radioaallot

Radiotaajuusalueet: THF • EHF • SHF • UHF • VHF • HF • MF • LF • VLF • ULF • SLF • ELF

Valo: violetti • sininen • syaani • vihreä • keltainen • oranssi • punainen

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Punainen&oldid=22293403”